Äiti ajo pienoisen kolarin, ja mä kaaduin skootterilla ja sain sitten 4 tikkiä mun jalkaan elämän ekat tikit jee ja jouduttiin näitten sattumien takia peruuttaa Ruotsin matka, jonne oltais huomenna lähetty. Harmittaa kokoajan mun skootterin puolesta, joka menee varmaan lunastukseen. Onneks mulle ei käyny pahemmin sentään. Tajusin sen onnettomuuden aikana, kuinka ikinä ei voi tietää mitä tapahtuu, tai että omaa kohtaloaan ei pysty hallita. En ois voinu mitenkää estää sitä että kaadun, ja jos mul ei ois ollu kypärää en välttämättä olis enää tässä. Äiti on toitottanu mulle nää kolme päivää kuinka elämä voi olla yhdestä silmän räpäyksestä kiinni, ja oon senkaa täysin samaa mieltä. Yritän kokoajan ajatella kaikesta positiivisesti mutta tuntuu että sataa vaan enemmän huonoo onnee niskaan kokoajan. Mutta ei sateenkaarta ilman pientä sadetta! Tässä on mun lempi veljentyttö ja ainoa
tiistai 30. heinäkuuta 2013
Tuona päivänä mieli kohtasi pimeen
Äiti ajo pienoisen kolarin, ja mä kaaduin skootterilla ja sain sitten 4 tikkiä mun jalkaan elämän ekat tikit jee ja jouduttiin näitten sattumien takia peruuttaa Ruotsin matka, jonne oltais huomenna lähetty. Harmittaa kokoajan mun skootterin puolesta, joka menee varmaan lunastukseen. Onneks mulle ei käyny pahemmin sentään. Tajusin sen onnettomuuden aikana, kuinka ikinä ei voi tietää mitä tapahtuu, tai että omaa kohtaloaan ei pysty hallita. En ois voinu mitenkää estää sitä että kaadun, ja jos mul ei ois ollu kypärää en välttämättä olis enää tässä. Äiti on toitottanu mulle nää kolme päivää kuinka elämä voi olla yhdestä silmän räpäyksestä kiinni, ja oon senkaa täysin samaa mieltä. Yritän kokoajan ajatella kaikesta positiivisesti mutta tuntuu että sataa vaan enemmän huonoo onnee niskaan kokoajan. Mutta ei sateenkaarta ilman pientä sadetta! Tässä on mun lempi veljentyttö ja ainoa
sunnuntai 21. heinäkuuta 2013
Ei täällä tiedetä mun nimeä
Tilaa:
Blogitekstit
(
Atom
)